Eläköön Suomi!

9_nFgti0RfmJ54L3_l_4do1TfBTv-OErsQPQUCyk7XI,wNtxh3F6uGMM_CM0uxDQkltispv-zhKT9iXla6Jn8Rs19. Kokkolan Talviharmonikka-festivaalin teemana on Suomi. Juhlimme Itsenäistä Suomea ja satavuotiasta valtiotamme. Suomi-teema näkyy ohjelmassamme kautta linjan. Pyrimme esittämään mahdollisimman paljon Itsenäisyyden aikaan liittyvää ohjelmaa.

Erityisen kattavasta ohjelmastamme nostan esiin Mannerheim-iltamme, jossa teatteri, musiikki ja ruoka luovat kokonaisvaltaisen elämyksen. Mannerheimin merkityshän on Suomen historian aikakirjoissa ainutlaatuinen. Ei ihme että hänestä ei ole tehty kunnollista elokuvaa, vaatisi 10 tunnin sarjan edes jonkinlaiseen asian hahmotukseen.

Kalevi Ahon uuden harmonikkakonserton kantaesitys on erityinen tapaus; samoin siihen liittyvä seminaarimme, jossa alan asiantuntijat ja yleisö pohtivat harmonikan asemaa ja merkitystä 100 vuoden aikajanalla. Veli Kujalan uusi teos harmonikalle ja jousikvintetille on myös odotettu kantaesitys. Digiä ja Biittiä luo ja avaa uuden oven sähköiseen maailmaan.

Miten soittimemme harmonikka liittyy Itsenäisyyden aikaan? Huomattavan paljonkin.
30-luvulla soittajat olivat aikansa kuninkaita, soitto soi mitä erilaisimmissa paikoissa. Sota-aikana mikään muu toinen soitin ei ollut yhtä merkittävässä asemassa rintamilla ja viihdytysjoukoissa.  Harmonikka ja oopperalaulu kohtasivat toisensa tuoden lohdutusta.  Sopraano Aulikki Rautawaara ja Esa Pakarinen veivät yhdessä  musiikin viestiä sairaaloihin. Kouvolassa on ollut Skandinavian ainoa iso harmonikkatehdas. Kouvolan komia peli oli käsite ja suomalaisen monipolvisen harmonikan rakennustaidon tyylinäyte.

Vuodet ovat vierineet. Taidemusiikin nousu harmonikan osalta alkoi 1970-luvulla toden teolla; koulutus, soittimen kehitys, soittajien ja muusikoiden monimuotoisuus ja osaaminen kasvoivat uudelle tasolle. Lukuisat ovat ne teokset joita maamme eri säveltäjät ovat harmonikalle tai eri yhdistelmille tehneet. Säveltäjille harmonikka on ollut kuin uusi pelto, johon on voinut kylvää uusia siemeniä saaden omanlaisensa sadon.  Sama pätee rikkaan kansanmusiikkimme osalta, ja myös jazz-maailmassa on saatu ilahduttavia näkymiä. Soitin on elänyt ajassa ja ajasta.

Suomihan on pieni maa, mutta maailman paras. Juhlavuoden teema ”Yhdessä-Tillsammans”, pitää paikkansa. Pienen maan suurin voima on yhdessä tekemisessä ja yhteen hiileen puhaltamisessa.

Kiitokset kaikille tukijoillemme, yhdistyksemme talkootyömuurahaisille sekä uskolliselle yleisölle. Tulevalla festivaalilla juhlimme Suomea, ja sitä seuraavana vuonna onkin Talviharmonikka-festivaalin 20-vuotisjuhlat.

Olkaa tervetulleita.

Raimo Vertainen
Taiteellinen johtaja

  • Pääyhteistyökumppanit






    Opetus ja kulttuuriministeriö
  • Yhteistyökumppanit

    AlfaTV, Centria, City-Kokkola, Italian Kulttuuri-instituutti, Keski-Suomen Museo, Kokkolan Jymy, Kokkolan Latu, Lipputoimisto, Mediakeskus LIME, Pietarsaaren kaupunki, Suomi-Venäjä Seura, Taide Vionoja, Truba ry, Visit Kokkola
  • Tukijat

    Asunto Björndahl, Oy Autoliike Nystedt Bilaffär Oy, Canorama, Dahl Linjetrafik Ab, Drake Arts Center, Fazer Food Services, Firma FootPrint Harriet Jossfolk-Furu, Granö Oy, Halpa-Halli, Hotel Seurahuone, Hotel Kokkola, Hotelli Nukkumatti, Ab HUR Oy, Huusholli keittiöt, Ab A.Häggblom Oy, Keliber, KIP Service Oy, Kokko-Dent, Kokkolan LVIS-palvelu Oy, Kokkolan Matkatoimisto Oy, Kokkolan Satama, Konstsamfundet, Kukkakauppa Mari Havia, Kuljetusliike Lindgren Oy, MES- Musiikin edistämissäätiö, Modus Musiikki, Musiikki Järvenpää Oy, Musiikkiliike Kokkolan Laitevälitys Oy, Näkömestari Oy, Power Kokkola, Rauanheimo, Rosso, Sokos Hotel Kaarle, Stiftelsen Kulturfonden för Gamlakarlebynejden r.f., Svenska Kulturfonden.
  • Liput